Konfirmaatio ja rippijuhlat

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlan aloittaa konfirmaatiomessu, johon juhlaväen toivotaan osallistuvan. Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit. Nuoren itsensä ja hänen perheensä lisäksi kummit ovat rippijuhlissa tärkeässä osassa. Kummit osallistuvat konfirmoitavan nuoren siunaamiseen kirkossa. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla joku muukin läheinen ihminen.

Konfirmaatiomessun jälkeen järjestettäviin juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä. Monessa seurakunnassa työntekijät ja isoset kiertävätkin rippijuhlissa tervehdyskäynneillä esimerkiksi laulamassa riparilta tutun laulun. Jos isosten ja rippipapin käyntiä toivotaan, heidät on huomaavaista kutsua juhlaan etukäteen.

Useimmat viettävät rippijuhlia kotona, jos tilat sallivat. Vuokratilaa juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta, seurakuntatoimistosta. Sekä konfirmoitavat että omaiset pukeutuvat rippijuhliin siististi. Juhlan ohjelmaksi riittää esimerkiksi kahvitus ja vapaamuotoinen seurustelu. Vanhempien, kummien, isovanhempien tai muiden vieraiden lyhyet puheet juhlistavat toki tilaisuutta.

Mitä muistoksi ripille pääsystä?

Isovanhemmille ja kummeille on tapana antaa muistoksi rippikuva. Kuvalla voi kiittää myös muita juhliin osallistuneita ja muistaneita. Monet lähettävät kuvallisen kiitoskortin kaikille rippijuhliin osallistuneille.

Rippikoulutietoa

Rippikoulu kestää syksystä seuraavaan kesään. Seurakuntaan tutustuminen toteutetaan omaan tahtiin ja sen rinnalla rippikouluryhmä tapaa muutamia kertoja. Sitten on leiri, joka pidetään Saukkorannassa tai Kesärannassa. Yksi leireistä pidetään Lapissa.

Rippikouluihin ilmoittautuminen tapahtuu Riparistartissa, josta ilmoitetaan seurakunnan sivuilla.