Yhteisöllisen identiteetin ytimessä korostuivat juuret, maisemat ja esivanhempien historia. Monelle koti on paikka, jossa oma suku ja menneet sukupolvet ovat eläneet, ja jossa maisema tuntuu omalta jo ensisilmäyksellä. Keskustelussa tunnistettiin myös alueiden yhteinen historia: on oltu aiemmin samaa suurpitäjää, ja perhesiteitä löytyy yli nykyisten rajojen.

Koti nähtiin ennen kaikkea ihmissuhteina ja yhteisönä. Maaseudun yhteisöllinen elämäntapa koettiin yhä vahvaksi, mutta samalla todettiin, että kotiutuminen riippuu sekä yhteisöstä että yksilöstä. Avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta pidettiin taitoina, joissa meidän on tärkeää kasvaa, jotta myös ulkopuolelta tulevien on helppo löytää paikkansa.

Huolia herättivät väestön väheneminen, erityisesti lasten ja nuorten määrän lasku, palvelujen ja työn vähentyminen sekä talouden kiristyminen. Myös maailmantilanne ja sodan uhka nousivat esiin. Samalla keskustelussa painottui se, mitä halutaan vaalia ja säilyttää: lasten ja nuorten tulevaisuudenuskoa, jota rakennetaan koulutuksen ja harrastusten kautta, hyvin hoidettuja peltomaisemia, luotettavaa, ahkeraa ja yritteliästä tekemisen kulttuuria sekä aktiivista kulttuurielämää.

Erätauko-keskustelun koettiin olleen kuunteleva ja yhdistävä. Eri alueiden ”maisemat” tulivat näkyviksi, rajat hälvenivät ja syntyi kokemus yhteydestä ja arvostuksesta. Keskustelun tärkeimmäksi anniksi jäi halu viedä oivalluksia eteenpäin arkeen – sinne, missä kukin elää ja toimii.

Mikä on Erätauko-menetelmä?

Erätauko on suomalainen dialogimenetelmä, jonka tarkoituksena on luoda tilaa rauhalliselle, rakentavalle ja tasavertaiselle keskustelulle. Menetelmässä ihmiset keskustelevat tärkeistä aiheista kuuntelemalla toisiaan ja jakamalla omia kokemuksiaan – ilman tavoitteita voittaa väittelyä, tehdä päätöksiä tai päästä yksimielisyyteen. 

Erätauko-keskustelu on ohjattu ja luottamuksellinen. Keskustelulle sovitaan yhteiset pelisäännöt, jotka varmistavat, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Keskustelun ytimessä on dialogi: halu ymmärtää toisia ja oppia uutta itsestä, muista ja maailmasta. 

Erätaukoa käytetään laajasti esimerkiksi kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa, kouluissa ja yhteisöissä, kun halutaan vahvistaa osallisuutta, luottamusta ja yhteistä ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä. 

Lisätietoa menetelmästä: www.eratauko.fi